Perun matka jatkuu.. 8. - 10. matkapäivä

                                                            
                                                      (klikkaa valokivia niin näet ne suurikokoisina)

8. matkapäivä

Päivä alkoi meidän ja loppumatkamme oppaan Carlo Tellon tapaamisella. Seuraavaksi kiersimme Cuscon tärkeät nähtävyydet. Suuri osa vanhankaupungin talojen ensimmäisestä kerroksesta on hienoja inkojen kivityötä. 

Seuraava nähtävyys oli Inkojen pyhä aurinkotemppeli: Qurikancha, jonka espanjalaiset valloittajat tuhosivat ja käyttivät temppelin perustukset Santo Domingo luostarin osana. Luostarin rakentamistyöhön kului noin sata vuotta. Espanjalaiset valloittajat tuhosivat lähes täysin inkojen kaiken kulttuurin. Nykyisin luostari on muutettu inka-arkkitehtuurin museoksi. Rakennuksessa – niin kuin koko Cuscossa – ovat inkojen(?) tekemää huippuhienoa kivirakentamista ilman laastia. Sekä isot että pienet kivet sopivat täsmälleen paikoilleen, vaikka ovat graniittia ja saumat ovat kaikkialla tasaiset noin 1 mm! Yksikin kivi tällaisessa rakennelmassa on n. 50 – 60 cm pitkä ja noin 30 cm korkea ja siinä on 17 kulmaa ja kaikki täsmälleen kohdallaan! Nämä kivirakenteet koko Pyhän Laakson alueella ovat rakennettu niin, että maanjäristykset, joita tällä on ollut ja on edelleen paljon, eivät ole niitä rikkoneet!

Seuraavaksi vuorossa oli espanjalaisten valottajien katedraali: Cathedral of Santo Domingo, Cusco . Tämä oli ensimmäinen tuhotun ja alistetun mahtavan inkakulttuurin ja miehittäjien mahdin ja ylivoiman symboliksi rakennettu kirkko. Rakennus on inkojen vastaaviin verrattuna rakennusteknisesti alkeellinen ja kömpelö suuri rumilus. Sisällä on useita alttareita, joita koristavat inkoilta varastetut massiiviset määrät hopeaa ja kultaa. Kirkkoja Cuscoon on sittemmin rakentaneet useat katolisen kirkon lahkot: Dominikaanit, Fransiskaanit, Jesuiitat jne. Valloituksen jälkeen täällä vaikutti samanlainen katolisen kirkon terrori kuin Euroopassakin – siis inkvisitio. (täällä ei saanut kuvata)

Aamupäivällä kävimme vielä inkalinnoituksessa nimeltä Sacsayhuaman. Cuscon ympärille viidelle kukkulalle oli rakennettu vartiolinnoituksia. Yksi niistä on Sacsayhuaman. Täällä jatkuu inkojen ( tai inkoja edeltävien) uskomaton kivirakentaminen. Valtavat 10 tn – 100 tn kivet sopivat yhteen kuin missä tahansa palapelissä. On käsittämätöntä, että useita valtavia yli 30 tn:n kiviä on sovitettu saumattomasti yhteen, ja ne sopivat keskenään kuin valetut. Kävimme vielä alpakka ”tehtaassa” ( myyntipiste ), jossa oli käsittämättömän korkeat hinnat ja jossa vakuutettiin, että suuri osa muualla myytävistä on akryyfifeikkejä! Palasimme hotellille ostamatta mitään.

9. matkapäivä

Matkalla Cuscosta pitkin Pyhää Laaksoa kohti Macchu Picchua.

Me ja oppaamme matkasimme tila-autolla Cuscosta Urumbabaan. Pysähdyimme Pisaqin arkeologisella inka-asutuspaikalla. Tämä on yksi esimerkki laajan Inkamaan hallintopisteistä, jossa inkat harjoittivat terassiviljelyä ja jossa ylimmiltä terasseilta alimmille viljeltiin eri kasveja ilmaston ( siis korkeuden) mukaan. Inkat kehittivät yli 3000 perunalajia ja 1000 maissilajiketta.

Seuraava lyhyt pysähdys oli paikassa, jossa grillattiin illaksi inkojen herkkuruokaa marsuja. Inkat kasvattavat marsuja samaan tapaan kuin muualla kanoja.

Kolmas kin lyhyt pysähdys oli maalaispubi. Tämän tunnistaa ison tikkukarkin näköisestä merkistä. Tällaisessa paikassa valmistetaan tuoretta maissiolutta hyvin samaan tapaan kuin Hämeessä sahtia. Tämä olut on sahtia miedompaa eikä niin hapanta kuin sahti. Juoma oli siis varsin hyvää!

Lopulta saavuimme Urubambaan, jossa söimme lounaan ja saavuimme hotelliin. Hotellimme oli Hotel Monasterio de la Recoleta Urubamba. Hotelli on viehättävä vanhaan luostariin rakennettu.

 Huone sähköpattereineen, suihku ja ruokailut olivat erinomaisia. ( http://goo.gl/XIjlMp ). TripAdvisorin hyvät arviot hotellista olivat taas kerran luotettavia.

10. matkapäivä

Heräsimme kauniiseen aamuun ja söimme hyvän aamiaisen. Kun oppaamme saapui meitä hakemaan, huomasimme heti, että jotain on pahasti vialla. Oppaamme kertoi, että paikalliset asukkaat olivat Arequipasta käynnistyneiden mielenilmausten innoittamina klo 2 aamuyöstä päättäneet sulkea kaikki tiet Urumbabasta Aguas Calientesiin ( siis Machu Picchuun). Hän itse oli lähtenyt majapaikastaan klo 2 yöllä ja saapunut Urumbabaan klo 8 maissa. Meitä odotti junakyyti Urumbaba – Aguas Calientes klo 11.30. Nyt oli niin, että emme pääsisi pikkubussillamme Urumbaban asemalle n.25 km päähän. Autonkuljettajamme oli jäänyt jumiin vielä yhtä kylää kauemmaksi. Oppaamme oli löytänyt costaricalaisen naisen, jota hän ei siis tuntenut entuudestaan ja pyytänyt tätä ajamaan autoamme. Villi suunnitelma oli ajaa autollamme ensimmäiseen tie-esteeseen, ohittaa se kävellen ja toivoa, että saamme esteen takaa jonkun kuljetuksen eteenpäin. Tie-esteitä oppaamme saaman tiedon mukaan oli viisi hotellimme ja rautatieaseman välillä! 

Lähdimme siis matkaan tietämättä, mitä tulee tapahtumaan. Muutaman kilometrin ajon jälkeen saavuimme ensimmäiselle esteelle. Auto pysäytettiin ja kävelimme rauhassa esteiden ohi, ja mielenosoittajat hymyilivät meille. Hyvin nopeasti oppaamme löysi 5-hengen Toyotan, johon me viisi ja kuljettaja ahtauduimme sisään. Parin kolmen kilometrin ajon jälkeen saavuimme toiselle tiesululle. Sama temppu ja tämän tiesulun takana oli useita pikkubusseja, jotka eivät vuorostaan päässeet eteenpäin ja näin ollen tarjosivat kyytiä meille. Tämä auto toi meidät nopeasti aina lähelle Urubamban rautatieasemaa. Saavuimme taas tiesululle ja kävelimme tästä ehkä noin kilometrin asemalle. Matkalla näimme, että lakkoilijat olivat sulkeneet myös junaradan ja pitivät kokousta meidän kulkiessa ohi. Meihin ei kohdistunut mitään vihamielisyyttä koko aikana. Saapuessamme asemalle tiesimme, että myös junaliikenne oli ihan sekaisin.

 Junamme lähtöaika oli jo mennyt ohi, mutta junat eivät olleet liikkuneet sinä aamuna. Lakkoilijat ja viranomaiset kävivät neuvotteluja. Lopulta junat saatiin liikkeelle. Pääsimme joskus noin 14.00 lähtevään junaan ja olimme noin klo 16.00 Aquas Calientesissa – puoli päivää aiottua myöhemmin.

 Pääsimme aivan hurmaavaan hotelliimme Casa del Sol Machupicchu - Boutique Hotel ( samaa kertoo TripAdviserin arviot). Huoneemme ikkunasta aukesi hieno näkymä kaupunkia halkovaan koskeen ja vastapäiseen vuorenseinään, jossa kasvoi paljon orkideoita. Kaikki hotellissamme toimi erinomaisesti. Yllättävä seikkalumme sai siis aina hienon lopun.

Myöhästyneen lounaan jälkeen lähdimme - taas kerran - shoppailemaan .